Jeesuksen läsnäolo virkistää

Olen saanut levätä ja hiljentyä. Se on tuntunut mahtavalta. Olinkin todella väsynyt ja itkin ensimmäisen vapaapäivän sisälle kertyneitä suruja ja väsymystäni pois. Huomaamatta kertyy surua sydämeen ja väsymystä jäseniin niin, että kun on rauhaa ja mahdollisuus lepoon, purkautuu jännite pois. Kun on jatkuvasti ihmisten kanssa tekemisissä ja asioiden hoitamista on paljon, omat tunteet ja asiat jäävät helposti sisimpään ja kasaantuvat möykyksi.
Rukouksessa saan viedä nämä möykyt Jeesukselle. Hän on niin rakastava lohduttaja, että jaksaa kestää suruni ja väsymykseni. Me ihmiset usein hätäännymme kohdatessamme toistemme itkun ja väsymyksen. Yritämme selittää ja ohittaa ne nopeasti. Kuitenkin aika on kaikella, niin surulla kuin ilolla. Minut on rakennettu sellaiseksi, että suren ja itken aikani. Teen sen yleensä rukouksessa samalla kun kerron asiani Jeesukselle. En tarvitse siihen muita. Hänen vahvistamanaan lähden sitten taas eteenpäin. Jokainen meistä tarvitsee Jeesuksen veren puhdistavaa kokemusta, kertakaikkista heittäytymistä Hänen eteensä ja kaiken jättämistä Hänelle. Jumala tietää meistä kuitenkin kaiken, joten pakoon emme pääse. On hyvä, ettei tarvitse teeskennellä vaan saamme tulla Hänen luokseen sellaisena kuin olemme.
Pyhien mentyä on arki vastassa ja samoin ovat uudet haasteetkin. Tavallinen arki on kuitenkin hyvä asia. Se on kiitoksen aihe. Kuinka monen ihmisen tavallinen arki onkin muuttunut järkyttävällä tavalla toisenlaiseksi eri puolilla maailmaa tänäkin jouluna. Edesmenneen veljeni vaimo ja pojat totuttelevat elämään ja kohtaamaan arjen ja juhlapyhät ilman isää. Kaipaus on suuri, kun isän huolehtiva ja rakastava läsnäolo on poissa. Suru omaisen äkillisestä poismenosta on syvä monessa perheessä.
Sota vei aikanaan monelta lapselta isän. Olemme saaneet sodan jälkeen viettää monta vuosikymmentä rauhan aikaa. Se on suuri lahja meille suomalaisille ja niille ulkomaalaisille, jotka maassamme asuvat. Olenkin kiittänyt erityisesti viime aikoina Jumalaa vapaasta rauhallisesta isänmaasta.
Lähdemme käymään Hollannissa, jossa Israelin toimituksen päällikkö Jonathan Hessen menee naimisiin. Häät ovat Hollannissa, koska Jonathanin äiti on hollantilainen ja häät tulevat kuulemma halvemmaksi järjestää siellä kuin Israelissa. Morsian on amerikanjuutalainen, ja hänen perheensä on aikanaan muuttanut Jerusalemiin. Näin ilo ja suru nivoutuvat toisiinsa ja kulkevat käsi kädessä elämässämme.
Siksi onkin niin tärkeää perustaa elämämme Jumalan sanaan. Luin, kuinka kuluttajien luottamus talouteen on tänä vuonna hyvin vahva. Miten käy kuluttajien, kun pohja romahtaa? Minkälainen on ollut kuluttajien luottamus Jumalaan – mittaako sitä kukaan? Onkohan siitä kukaan edes kiinnostunut. Näitä ajatuksia tulee mieleeni, kun katson ja kuuntelen eri tiedotusvälineitä. Uskovana peilaan maailman tapahtumia Jumalan sanaan. Sieltä saan viisautta ja tietoa, missä ajassa nyt elämme.
Miltä Jumalan näkökulmasta tämän ajan meno näyttää? Miten eri tavalla ne ihmiset, jotka eivät usko Jumalaan, analysoivat omaa aikaamme? Minulle soitti eräs mieshenkilö, joka rupesi kiroilemaan ja huutamaan, mitä valhetta TV7-kanava opettaa. Hän ihmetteli, miten voimme uskoa ja lähettää tällaisia ohjelmia, ja väitti, että narutamme ihmisiä. Kuuntelin aikani rukouksen hengessä ja aloin ääneen vain rukoilla. Rukoilin Isä meidän -rukouksen, rukoilin soittajan puolesta. En saanut sanottua muuta kuin rukousta. Soittaja yritti kiroilla väliin, mutta en saanut suustani muuta kuin rukousta. Sitten puhelu loppui. Tapahtunut kosketti minua, sillä en todellakaan pystynyt puhumaan muuten kuin rukoillen. Raamatussa sanotaan, ettei kukaan voi tulla Isän tykö, jos Hän ei vedä luokseen. Sitä rukoilen edelleen niille ihmisille, jotka pysähtyvät kanavan kohdalle ja ihmettelevät, mikä kanava tämä TV7-kanava on.
Hoosean kirjan jakeessa 14:10 sanotaan: ”Kuka on viisas ja ymmärtää nämä asiat? Kenellä on niin paljon ymmärrystä, että käsittää ne? Herran tiet ovat suorat: vanhurskaat niillä vaeltavat, mutta luopiot niillä kompastuvat.”
Omalla hätäilyllämme usein teemme turhia mutkia, mutta kun rukoillen odotamme Herraa ja alistamme työmme ja tahtomme Hänen tahtonsa alle, on tie suora ja asiat sujuvat helposti. Tämän olen omassa elämässäni käytännössä huomannut, sillä turhia mutkia olen omalla hätäilylläni kyllä tehnyt.
”Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhimykseksi ja lunastukseksi, jotta tapahtuisi, niin kuin on kirjoitettu: ’Joka kerskaa, kerskatkoon Herrasta’” (1. Kor. 30:31).
 
Mirja