Tuuli lennättää pitkin pihaa keltaisia koivunlehtiä. Lämpöä on vielä riittänyt niin, että vesi Lohjanjärvessä on lämmintä, ja voin mennä uimaan. Se on ihanaa!
Istun kirjoittamassa blogiani terassilla ja tuossa vierellä pieni talitintinpoikanen tillittää minua pienet jalat levällään. Se on niin söpö ja niin rohkea. Olen ruokkinut lintusiani koko kesän talipalloilla, jotka katoavat nopeasti pikkulintujen ruoaksi. Jumala sanoo Sanassaan, ettei yksikään lintunen putoa oksalta ilman, ettei Hän sitä tiedä. Hän lisää vielä, että olemme paljon suurempiarvoiset kuin ne.
Mietin Jumalan armoa ja valtasuuruutta, jota en pysty ymmärtämään tai sitten arvioimaan. Jumala mustasukkaisesti halajaa henkeä, jonka on meihin pannut. Hän ei halua menettää yhtäkään luomaansa lastaan. Jokainen on niin tärkeä ja rakas. Me ihmiset luokittelemme toinen toisemme ja arvostelemme toisiamme seurakuntataustan tai muun kriteerin mukaan. Jumala ei tee niin. Hän tuntee jokaisen täysin ja haluaa olla jokaisen ihmisen Isä, riippumatta siitä mihin seurakuntaan tai kirkkoon kuuluu. Jumala ei asu käsillä tehdyssä temppelissä, Hän asuu Sanansa mukaan nöyrän ihmisen sydämessä, siellä missä on murtunut mieli.
Ihminen sisimmältään pelkää ja luo siksi rajoja ja rakentaa muureja. Näin särjemme oman ja toinen toistemme sydämet. Suljemme itsemme yksinäisyyteen ja olemme onnettomia. Meistä tulee helposti julmia ja armottomia toisiamme kohtaan. Oikeassa olemisen tarve on niin suuri, että lähimmäisenrakkaus ja Jumalan sanan kunnioitus jäävät toiseksi, kun alamme julistaa, kuinka minä ajattelen ja tiedän. Jumala on kuitenkin suurempi ja pyhempi kuin meidän tietomme Hänestä. Meidän jumalakuvamme muuttuu matkalla, ja meillä on paljon opittavaa, unohdettavaa ja uudelleen opittavaa. Meidän tulee olla juurtuneita Häneen eikä omiin ajatuksiimme Hänestä. Jumalan valtakunta kun ei ole uskonto vaan syvenevä suhde Jeesukseen Kristukseen. Hän luo joka päivä uutta meissä ja ympärillämme, mikäli antaudumme Hänen työpöydälleen. Siinä Jumalan uutta luova Henki saa tehdä työtään sydämissämme ja sitä kautta elämässämme. Mietin, että mikähän ja mitähän minusta tulee. Rukoilen, että osaisin olla hiljaa Jumalan työpöydällä ja ihmetellä Hänen valtasuuruuttaan. Kaiken minkä Jumala tahtoo tehdä Hän myös tekee. Rukoilen, että Pyhän Hengen hedelmät voisivat elää ja kasvaa minussa ja että ne näkyisivät elämässäni ja vaelluksessani Jumalan kunniaksi ja lähimmäisen parhaaksi.
Jumala antaa meille erilaisia tehtäviä. Raamattu kertoo, kuinka Kuningas lähti matkalle ja antoi hallittavaksi joillekin yhden leiviskän, toiselle kaksi ja kolmannelle viisi. Kukin toimitti asioita sen mukaan, kuinka suuren leiviskämäärän oli saanut. Oman leiviskäni haluan antaa Jumalan käyttöön ja toimittaa niitä asioita, joita Hän armossaan eteeni antaa. Christina-lehden toimittaminen on yksi tehtävä, jonka Hän on helmaani laskenut. Christina-lehti ei ole aikakauslehti, joka kerran selattuna joutaa roskiin. Lehden sisältö on Jumalan sanaa ja todistuksia erilaisten ja eri-ikäisten naisten elämän matkalta. Se on monipuolinen ja ravitseva. Siksi lehdet kannattaa säilyttää, jotta niitä voi lukea myöhemmin. Lopun aikana on tarpeellista luoda yhteyksiä ja vahvistua uskossa Jeesukseen.
Jeesus saapuu noutamaan morsiantaan, ja silloin on oltava sydämemme valmiina lähtemään Häntä vastaan. Hääpuvun on oltava valkoinen ja öljyä lampussa. Vaikka Herran viipyessä kaikkia painaa uni, kuulee morsian huudon: ”Nyt Ylkä tulee!” ja hän on valmiina lähtemään hääjuhlaan.
Alkavalla viikolla ajamme Pieksämäellä TV7-iltaan. Siellä emme ole olleetkaan aiemmin. Rukoukseni on, että Jumala yhdistäisi meitä kulkemaan taivastietä, toinen toisiamme tukien.
Torstaina on sitten syksyn ensimmäinen rukous- ja paastoilta. Kokoonnutaan rukoilemaan maamme ja Israelin herätyksen puolesta. Tämä laulu alkoi soida mielessäni:
”Tahtosi Herra tapahtukoon. Kädessäs, Jeesus, savea oon.
Aivan kuin tahdot muovaile mua. Nöyränä hiljaa, ootan mä sua.
Tahtosi Herra tapahtukoon. Syömmeni tutki, edessäs oon.
Irrota täysin kahleista maan. Valmiina auta sua seuraamaan.
Tahtosi Herra tapahtukoon. Voimia anna, väsynyt oon.
Valta ja voima sulla on vain. Paranna, auta Vapahtajain.
Tahtosi Herra tapahtukoon. Suo että aina valmis mä oon.
Hengellä täytä mut kokonaan, niin että sulle eläisin vaan.”
Mirja
