Jumalan unelmia toteuttamaan

Viimeinen lomaviikko on menossa. Kylmä pohjoistuuli on puhaltanut koko heinäkuun ajan Lohjanjanjärven ylitse, joten sää on pysytellyt viileänä, mutta onneksi on ollut myös auringonpaistetta. Puuhastelu puutarhassa on aina rentouttavaa ja on mielenkiintoista katsella, kuinka kasvit kasvavat ja keväällä istutetuista mukuloista on kehkeytynyt ihania kukkia.

Olemme nauttineet levosta ja vähän eristäytyneetkin, jotta taas jaksamme tehdä töitä Isän elopellolla. Omasta jaksamisesta on vaan pidettävä huolta, sillä niin kuin Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille todetaan: “… meidän ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli, hänen, joka asuu meissä ja jonka olemme saaneet Jumalalta. Me emme ole itsemme omat, olemme kalliilla hinnalla ostettu. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissamme.” Olen miettinyt tätä raamatunkohtaa, ja sen sanomaa koskien itseäni. Olenko minä valona maailmassa? Olenko minä Kristuksen tuoksu? Elänkö minä Jumalan valtakunnassa, joka on iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä? Näitä kysymyksiä olen esittänyt itselleni, sillä haluan elää täysillä Jumalan lapsen elämää. Yritän myös pitää huolta itseni ja Martin terveellisestä ravinnosta ja oikeasta levon ja työn vuorottelusta. Kanavan taloushuolet painavat tietenkin mieltä, eikä niitä voi jättää naulakkoon lomankaan aikana.

Jumala antoi tarkat mitat Ilmestysmajan rakentamiseen sekä kaiken tiedon, miten se tuli tehdä. Toisen Mooseksen kirjan luvussa 35 kerrotaan, kuinka Jumala täytti Besalelin ja Oholiabin Hengellään, niin että ”… heillä oli viisautta, ymmärrystä, tietoa ja kaikenlaista taitoa Ilmestysmajan ja sen esineistön rakentamiseen.” Noin 15 vuotta sitten, kun kristillisen televisiokanavan aloittaminen tuli eteemme, oli ensimmäinen ajatuksemme, ettei se meiltä onnistu. Meillä ei ole osaamista, tietoa eikä varoja. Olemme sitä paitsi tarpeeksi vanhoja sanoaksemme, että nuoremmat saakoot hoitaa tehtävän. Jumala käänsi kuitenkin kaiken ylösalaisin ja puhui asioista, jotka antoivat voimaa ottaa tehtävä vastaan. Olen huomannut itsessäni ja muissakin, kuinka helposti pakenemme uusia asioita ja tehtäviä ei minulla ole osaamista -ajattelun taakse. Viesti tehtävästä, mikä on tullut Jumalalta, sisältää kaiken. Hän ei hylkää eikä jätä vaan varustaa, ohjaa, neuvoo ja antaa kaiken tarpeellisen mitä tehtävän toteuttamiseen tarvitaan.

Olimme katsomassa erään uskovan pariskunnan rakennusprojektia, jonka he ovat kahdestaan toteuttaneet. Kokonaisuuteen kuuluu linnamainen asuinrakennus ja muuri torneineen, jossa oli kahvila. Linnassa on sali, jota voi vuokrata eri tilaisuuksiin. Uskomaton määrä työtä ja osaamista pariskunnalta, joilla ei ole rakennusalan koulutusta, mutta heillä oli rohkeutta toteuttaa yhteinen unelma. On tärkeää olla mukana Jumalan unelmassa, toteuttamassa sitä yhdessä muiden uskovien kanssa. Erimielisyyttä tulee turhasta hiustenhalkomisesta, kun väitellään toisarvoisista asioista. Esimerkiksi ei ole tärkeää, kuinka ylistetään, kunhan ylistämme ja kiitämme Jumalaa. Paholainen saa estettyä monta hyvää evankeliumiprojektia uskovien erimielisyyksien vuoksi. Luovumme Jumalan unelmasta ja jäämme ulkopuolelle omine mielipiteinemme.

Olimme viime viikolla Turussa Martinkirkossa puhumassa. Ilpoisten piiri oli kutsunut meidät viikoittaiseen tiistai-iltaansa. Ilta venyi pitkälle, eikä kenelläkään näyttänyt olevan kiirettä lähteä. Saimme palvella myös rukouspalvelussa. Ystävät rukoilivat puolestamme ja saimme kokea, kuinka on ihanaa, kun on esirukoilijoita. Meillä on etuoikeus Jumalan lapsina siunata ja rohkaista toinen toisiamme. Nyt on tärkeää valmistautua kohtaamaan Jumalamme. Vaivanajat lähestyvät ja Jeesus saapuu noutamaan omansa hääjuhlaan. Ennen Jeesuksen tuloa on luvattu vahva, mutta lyhyt Pyhän Hengen vuodatuksen aika. Jumala rakkaudessaan syntistä maailmaa kohtaan antaa vielä siunauksen sateen ja mahdollisuuden pelastua. Tämä oli keskeinen sanoma tiistai-illassa Martinkirkossa.

Aimo Pyysalon runo Takana sinisten vuorten kuuluu seuraavasti:

” Unelmissain lennän valkosiivin yli merten, kauas etelään. Nähdä saanko kevään kukkamaani. Sitä kauan miettimähän jään. Siellä vihanta on niityn heinä. Puut ja pensaat hehkuu kukassaan. Taivaallisen huuman säveleinä, täyttää lintuin laulu koko maan. Heräisinkö unelmista kesän, vaikka tiedän, että unta nään. Saanhan tehdä haaveissani pesän, johon pakenen ja painan pään.”

 

Mirja