Suuren juhlan kynnyksellä

Taivas TV7 täytti 14 vuotta. Näin vuosipäivänä tulee mieleen ensimmäinen joulu, jolloin kanavalta tuli jouluohjelmaa. Ohjelmatarjonta oli todella niukkaa ja ihmettelimme, kuinka ja mistä saamme ohjelmaa jokaiselle päivälle. Suomessa ei ollut silloin kristillisiä tuotantoyhtiöitä eikä kristillistä ohjelmistoa tarjolla. Omaa kuvausvälineistöä ei juurikaan ollut, joten haalimme ohjelmia mistä vain niitä löytyi. Paljon oli ulkomaisia ohjelmia ja niinpä joissakin kristillisissä piireissä puhuttiin, että TV7 on amerikkalainen kanava. Alku on aina hankalaa, ja meidnkin piti kestää pienten alkujen päivät.
Ikuisesti olen niille ihmisille kiitollinen, jotka uskoivat, että kristillisellä kanavalla on tulevaisuus, ja rohkaisivat meitä. Miten lie kaikesta aina selvittiinkään, sitä näin jälkikäteen usein mietin. Mikäli hanke ei olisi ollut Jumalasta, ei kanava olisi syntynyt. Niin paljon on ollut työtä ja niin paljon on täytynyt ylittää esteitä, joita vastavoima on tielle rakentanut. Mutta niin kuin laulussa lauletaan, läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi, kuolleista Hän noussut on. Jeesus on ristinkuolemallaan rikkonut kuoleman vallan ja ylösnousemisellaan avannut meille pääsyn iankaikkiseen elämään.
Jeesus on kulkenut edellä ja avannut tien TV7-kanavalle. Tänäänkin, tämän päivän ongelmien ja vastustuksen keskellä, nousee kiitos Kaikkivaltiaalle Jumalalle. Hänen on yksin kunnia ja kiitos kaikesta. Haluan korottaa Jumalan pyhää nimeä ylitse kaiken ja kiinnittää katseeni Kristukseen.
Jumalalla on oma suunnitelmansa TV7:n toiminnalle. Hän kuljettaa meitä itse avaamaansa latua pitkin; valmistaa lopunajan herätystä varten, kun edessä on suuri sadonkorjuu.
Jouluviikon alkaessa on vielä monia muistamisia ja kohtaamisia. Tärkein jokapäiväinen kohtaaminen on kuitenkin Jeesuksen kanssa. Hän virvoittaa minun sieluni, ja vaikka kulkisin pimeässä laaksossa, en minä pelkää mitään pahaa. Hän ei minua hylkää eikä minua jätä.
Olimme viikonloppuna puhumassa Porvoossa mielenkiintoisessa paikassa. Vanhan perintötilan navetasta oli rakennettu kirkko. Kirkon takana olevalla kalliolla oli seitsemän metriä korkea valaistu risti. Risti näkyy kauaksi tielle ja herättää ohikulkijoissa ihmettelyä. Tilan omistaja oli saanut unessa näyn, jossa enkeli oli kehottanut rakentamaan navetasta kirkon. Tilaisuudessa oli vieraana myös Karjalan kirkon piispa. Tapasimme TV7-kanavan katsojia, jotka olivat tulleet paikalle tapaamaan meitä. Me voimme monella tavalla todistaa, että olemme Jumalan lapsia ja että tämä maa kuuluu Jumalalle. Valaistu risti kalliolla näyttää ajan yössä tietä kotiin.
Joulujuhlaa vietämme henkilökunnan kanssa nauttimalla Herran pyhän ehtoollisen, jonka meille jakaa rovasti Heikki Hilvo. Sen jälkeen on joulupuuro. Laulamme joululauluja ja syömme syntymäpäiväkakkua. On myös tärkeää yhdessä rukoilla ja kiittää Jumalaa menneestä vuodesta ja vuosista. Kristillisen tv-kanavan toiminta ei ole ollenkaan itsestäänselvyys. Se on suuri Jumalan ihme ja rakkaudenosoitus maatamme kohtaan.
Internetissä liikkuu monenlaisia profetioita, joissa on erilaisia viestejä ja tulevaisuuden ennustuksia. Varsinkin nyt, kun Jerusalemin asema on taas pinnalla ja muslimimaat osoittavat vihaansa Israelin kansaa kohtaan. Myös Suomen tilasta ja sen kohtalosta on profetoitu monenlaisia tulevaisuudenkuvia. Raamattu sanoo, että jos profetia toteutuu, se on silloin Jumalasta. On meillekin profetoitu jos mitäkin tapahtuvaksi. Onneksi saamme kulkea Jumalan johdossa ja pyhien enkeleiden suojassa emmekä profetioiden mukaan. Mietin, miltä Jumalasta tuntuu, kun Hänen nimissään ja sanomanaan puhutaan kaikenlaisia oman mielen ja halujen mukaisia asioita. Koen itselleni tärkeänä vangita joka aamu ajatukseni, tunteeni, järkeni ja mieleni Jeesukselle kuuliaiseksi.
Niin helposti omat ajatukset ja kaiken maailman pölinät sekoittuvat keskenään.
Tietenkin on Jumala antanut aikojen saatossa sanomia, joita tulee puhua ja jotka pitää välittää eteenpäin. Profetiat täytyy koetella ja tutkia Raamatun sanan valossa, ettei lapsi mene pesuveden mukana. Iloitsen suuresti profeetallisesta armolahjasta, joka on hyvin monilla, itse asiassa kaikilla Jumalan omilla jossain määrin. Sillä profetian henki on Jeesuksen henki, ja Henki meidän henkemme kanssa todistaa, että olemme Jumalan lapsia. Näinhän Raamatussa sanotaan.
Tärkeää on rohkaista toinen toistamme, kun kuljemme yhdessä matkaa täällä kuoleman varjon laaksossa kohti kotia.
”Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa. Kautta avaruuksien kaikuu laulu riemuinen: Jeesus tullut on.” Vielä kaikuu kellojen ääni hiljaa, mutta kohta kuuluu maan ääristä maan ääriin riemu-uutinen: Jeesus tullut on!
 
Mirja